Pitkästä aikaa massailuilta. Totesin samalla, että vähiin on massat päässeet, ja ihan vääränlaisia värejä löytyy. Siis hyvät värit sinällään, mutta lisääkin pitänee hankkia, niitä miedompia värisävyjä, jottei sekoitus ole näin hankalaa jatkossa aina. Yllättävän nopeasti aika vierähti, enkä vielä edes ehtinyt tekemään kaikkea, mikä oli mielessä. No, huomenna voi jatkaa.



Pekoni onnistui yllättävänkin hyvin, maissit jotenkuten ja salamista tuli jopa liian kapeaa, mutta kelvannee ruuanlaittoon silti.

Tässä muun ohella on tullut tehtyä hissuksiin myös vähän kukkaloistoa parvekkeelle ihan aidoista luonnon kasveista - kuivista tosin

Ruokasaliin saatiin kakluuni:





Kuvat eivät tee oikeutta värille, kaakelit on hennon marmorivihreitä, ja niissä on tummemman vihreitä "kuviolaattoja". Kakluunin sisällä on muutama koivuhalko, ja niissä leimuaa räiskyvä tuli, taitaa olla hetki sitten sytytetty.



Koitan ottaa kuvan päivänvalossa normaalista väristä, näin pilvisenä päivänä valo ei kertakaikkiaan riitä sisäkuviin pelkiltään..

Edit: kamerassahan on tietysti salama...kuvia vaihdettu

Näin tämän lipaston kuvan lehdessä, ja tiesin että se pitää saada - minikoossa siis. Kolme iltaa siihen meni, mutta kyllä lopputulos on sen arvoinen!



Ensin tehtiin runkoa 1mm koivuviilista ja vähän 3mm balsasta..


Sitten oli vuorossa laatikot ja kaappien ovet


..ja koska minulla ei ollut kultaristikkoa, maalasin hedelmäverkkoa (kaikkeen sitä ihminen ryhtyykin..)


Vielä vähän mahonkilakkaa päälle, osat kasaan,


 viinipullon tinakauloista ja pienistä renkaista vetimet, ja..

Vanha sänky on ollut ahkerassa käytössä, ja maali on jo pahoin rapistunut. Patja on helppo taittaa kaksinkerroin, kun sänky kasataan syrjään:



Varsinkin sivulaitojen maali on kärsinyt jonkin verran pitkäaikaisesta käytöstä, mutta muuten sänky on oikein hyvä edelleen..

Innostuin tekemään päästä vedettävän sängyn, ja tietenkin yöllä. Tai no, telkkaria samalla vilkuillessa. Tosin ohjelmat taisivat loppua jossain välissä, mutta sänky on nyt valmis:



aiemmin illalla näpertelin säilytyspurkkeja, sellaisia isoja:



Väri on valkoinen / tumman ruskea, mutta eihän tässä valaistuksessa saa millään hyvää kuvaa. Olkoon.

No niin, portaiden väri vaihtui. Ja sehän on helppoa siinä vaiheessa kun portaat on jo kiinnitetty paikoilleen.. helppoa kuin heinän teko!



sivellin on liian pitkä (puhumattakaan siitä että hansikaskokoa 8 oleva käsi ei olisi liian suuri), tai että vasenkätiselle oikean käden tarkkuutta vaativa työskentely on helppoa kuin.. no, vaikkapa vasemmalla jalalla maalaaminen. Joten siveltimen katkaisu, ja ei kun töihin.



Lopputulos ensimmäisen maalauskerran jälkeen sietää juuri ja juuri kuvaamisen illan hämärässä nukkekodin omalla valaistuksella. Uusintamaalaus toiseen kertaan kun hermot taas kestävät sen. Ja opin myös sen, että vihertäväkuvioisen tapetin maalausjälkien poisto valkoisella maalilla paikkoja töpttäen on yllättävänkin tehokasta. Ainoa poikkeava läntti tuon kuvan tapetissa johtuu tapetin repeämisestä, suojaava (as if!) maalarinteippi vei suikaleen paperin pinnasta. Kaikki 8 paikkausmaalausta ovat siis lähestulkoon huomaamattomia!

Mutta nyt näyttää jo paremmalta, sitä tyyliä mitä hainkin tuonne. Sellaista kotikutoista, vanhahtavaa.. kun maalaus on valmis, luulen että hankaan sopivia kulumajälkiä vielä askelmiin. Ja se irtonaulakko pitää kyllä ehdottomasti tuonne saada. Ja joku kauhtunut, ruskea poplari sinne roikkumaan...

Eteisen hukkatilahan pitää aina hyödyntää, joten mikä olisikaan tarpeellisempi talossa kuin eteisen portaikon alla oleva romukaappi?



Jotta sinne mahtuu paljon roinaa, täytyy myös oven aueta:


(pahoittelen pimeitä kuvia, näin yöllä ei valo millään meinaa riittää kuvaamiseen ilman salamaa)

Jäin vain pohtimaan pitäisikö tuo komero (ja viereiset puolipanelit) maalata valkoiseksi, jotta portaat eivät syöksyisi niin silmille tuolta, vai jätänkö se tuollaiseksi.. Molemmat vaihtoehdot houkuttelisivat, yhtenäisyys vaatisi ehkä sitä valkoisella maalaamista, mutta tuo vanha puu taas miellyttää muuten enemmän... vaikeita valintoja taas!

Tässä vielä lähikuvaa kivijalasta. Munakennon pahviin saa lisää elävyyttä hitusella maalia (valkoista, mustaa ja harmaata) jota on levitelty joko sormenpäällä ihan ohuena sipaisuna tai kapealla siveltimellä, jonka jälki on vähän "pyyhkäisty" vielä sormella, tai sitten hammastikun kärjellä pisteiksi. Ja pitihän sitä ihan hitunen katinkultaakin sinne sekaan saada...



Kivijalka on sitten lakattu vielä pinnalta, jotta siihen tulisi jämäkämpi näkö.

Julkisivu kunnossa, kaikki kunnossa? Onpahan tuota mukavampi katsella kun se on ainakin ulkoapäin valmis.



Tässä vasta kivijalkaa revitään:

Maalaus on sujunut jotenkuten. Miksi ihmeessä aloin sutimaan tuota maalia pensselillä, vaati 3 maalauskertaa että jäljestä tuli edes jokseenkin siedettävä eikä pohjamaali paistanut läpi. Listoja pitää hankkia lisää, ikkunoiden vuorilaudat ja talon kulmalistat puuttuvat, kattokin on vasta puolivalmis, ja sisältä talosta puuttuvat ihan kaikki listat vielä.



Nyt alkaa kumminkin olemaan jo voiton puolella, seinät ovat kaikki paikoillaan (myös kylpyhuoneen lisätty takaseinä joka piilottaa taakseen portaikon). Sitten vaan listoja maalaamaan, kunhan ehtii käydä niitä hakemassa...

Jotain pitäisi vielä keksiä ovien sisäpinnoille. En haluaisi niitä päällystää samalla tapetilla kuin huoneita, sillä molempien ovien keskikohtaan tulee huoneen vaihto, mutta nyt niissä on vasta pohjamaali.

Vihdoin on ollut aikaa maalailla ja koota taloa. Etuseinät ovat vielä ihan irralliset, ja kattokin vasta osittain valmis, mutta nyt se jo näyttää talolta:



Parvekkeesta puuttuu vielä kaiteet, sisältä yksi väliseinä, sekä tietty kaikenlainen viimeistely. Mutta kyllä se siitä vielä nousee..

Lattiatkin saavat jo pinnoitteet, eli "bambulankkuja" tiimarin halpis-tableteista tuli sitten kaikkiin huoneisiin. Vielä on auki tuleeko osasta maalattua lautalattiaa vai jäävätkö kaikki puunväriseksi. Sähköt jäivät lattialaudoituksen alle taas - siis se alemman kerroksen kattovalo:



Kylpyhuoneen kaakelilattian saumausaine on pohjamaalia ;-) ja itse laatat leikattua tarra-arkkia:

Pitkään jumissa olleet sisäovet valmistuivat vihdoinkin. Ovet ja rimat puuta, kahvat fimoa + messinkilankaa.



Tässä tulevalle paikalle lavastettuna:


Tuolin päällä edellisessä kuvassa oleva vihertävä huopa syntyi hieman vaikeasti, puretuista villalangan hauraista säikeistä (pinon päällimmäinen), ja tuo alimmainen punainen paksumpi huopa oli normaalivahvuisesta 2-säikeisestä Florica -langasta tehty

Liisa lähetti tämmöisen tunnustuksen:



Kiitos! Ja ihanaa että pitkän tauonkin jälkeen blogiani vielä kurkitaan ;)

Täytyy rauhassa miettiä kenelle itse haluan antaa tuon.

Sisäkaton materiaaliksi päätin kokeilla hiekkarappausta. Melko onnistunut lopputulos, tosin täytyy vähän saumojen kohtia ohennella..



tässä kuvassa siis märän maalin pinnalle on levitetty hienoa hiekkaa. Maalin kuivuttua ylimääräiset karisteltiin pois, ja maalattiin pinnalta uudelleen.

Talon runko alkaa saamaan jo ilmettä, kun tapetointikin on käynnistynyt:



sitten taas talo osiin, ja lisää tapettia ja saumojen hienosäätöä, rappaus tosiaan tuntuu leviävän reunoille liikaa.. Kyllä se tästä kai valmistuu joskus?